Skip to main content
European School Education Platform
Expert article

Sosiaalinen ja emotionaalinen oppiminen edistää mielenterveyttä ja hyvinvointia

Pandemian psykologiset vaikutukset ovat korostaneet tarvetta luoda tähänastista välittävämpi ja myötätuntoisempi koulujärjestelmä, joka tukee lasten ja nuorten sosiaalisia ja emotionaalisia tarpeita. Tässä artikkelissa Carmel Cefai Maltan yliopistosta selvittää, miten ongelmaan voidaan puuttua.
young girls holding hands
Image: Pixabay / MireXa

Viimeaikaiset tilastot paljastavat huolestuttavan suuntauksen lasten ja nuorten mielenterveydessä ja hyvinvoinnissa Euroopassa ja muualla maailmassa.

 

  • Noin 20 prosenttia koululaisista kokee kouluaikanaan mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmista 50 prosenttia kehittyy ennen 14 vuoden ikää ja 75 prosenttia oppilaan ollessa 12–25-vuotias (WHO Regional Office for Europe, 2018).
  • Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 10 000:ta 11–17-vuotiasta lasta, ilmeni, että yksi viidestä kertoi kasvavansa kiusaamisen, koulun aiheuttamien paineiden ja yksinäisyyden vuoksi onnettomana ja tulevaisuudesta ahdistuneena (UNICEF/ EU, 2021).
  • Itsemurha on matalan ja keskitulotason maissa nuorten yleisin kuolinsyy ja toiseksi yleisin kuolinsyy korkean tulotason maissa (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2018).

 

Nämä huolestuttavat luvut osoittavat, että koulujärjestelmien on oltava välittävämpiä ja myötätuntoisempia, jotta ne voivat tukea lasten ja nuorten sosiaalisia ja emotionaalisia tarpeita. Tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen ja emotionaalinen oppiminen (SEL) lisää myönteisiä asenteita ja prososiaalista käyttäytymistä sekä parantaa hyvinvointia ja koulumenestystä. Se vähentää myös sosiaalisia, emotionaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä vaikeuksia, kuten ahdistusta, masennusta, itsemurhia, päihteiden väärinkäyttöä ja epäsosiaalista käyttäytymistä (Durlak et al, 2011; Goldberg et al, 2019; OECD, 2021). Näitä myönteisiä vaikutuksia on havainnoitu kaikissa ikäryhmissä varhaislapsuudesta toisen asteen koulutukseen ja kaikista kulttuuri- ja sosioekonomisista taustoista peräisin olevien oppilaiden parissa.

 

NESETin raportissa SEL:n vahvistamisesta EU:ssa (Cefai et al., 2018) ehdotetaan koko koulun kattavaa, järjestelmällistä janäyttöön perustuvaa lähestymistapaa, jossa yhdistämällä opetussuunnitelmassa määritetty sisältö ja myönteinen kouluilmapiiri edistetään oppijoiden ja opettajien hyvinvointia. Tässä lähestymistavassa koko kouluyhteisö, mukaan lukien henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat, osallistuu yhdessä paikallisyhteisön ja muiden sidosryhmien kanssa SEL:n edistämiseen koulun eri tasoilla:

 

  • Opetussuunnitelma: SEL-opetussuunnitelma perustuu taitoihin ja kokemukselliseen oppimiseen, ja siinä kehitetään sekä itsetuntemusta että ihmissuhdetaitoja varhaislapsuudesta toisen asteen koulutukseen.
  • Luokkahuoneen ja koulun ilmapiiri: SEL-opetussuunnitelman rinnalla on luotava myönteinen ilmapiiri luokkahuoneeseen ja koko kouluun, jotta oppilaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi, osallistuviksi ja kunnioitetuiksi ja kuuluvansa joukkoon.
  • Varhainen puuttuminen: SEL on tehokkainta, kun se aloitetaan jo varhaiskasvatusvaiheessa.
  • Opiskelijoiden ääni: Opiskelijoiden on osallistuttava aktiivisesti opetussuunnitelman kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin.
  • Kohdennetut toimet: Yleispätevän lähestymistavan SEL-opetussuunnitelmaan olisi sisällettävä kohdennettuja toimia heikossa asemassa oleville oppilaille, jotka saattavat tarvita lisätukea.
  • Opettajien koulutus ja hyvinvointi: Opettajat tarvitsevat koulutusta SEL:n edistämisestä käytännön työssään, jotta he voivat kehittää omia sosiaalisia ja emotionaalisia taitojaan ja huolehtia terveydestään ja hyvinvoinnistaan.
  • Yhteistyö vanhempien kanssa: Vanhempien osallistumista helpotetaan osallistavalla lähestymistavalla, jossa vanhemmat saavat koulutusta lastensa SEL-opetuksen tukemiseksi.
  • Kumppanuus paikallisyhteisön ja mielenterveysalan ammattilaisten kanssa: Paikallisyhteisö ja muut sidosryhmät ovat ratkaisevia resursseja koko koulun kattavassa järjestelmällisessä lähestymistavassa.
  • Osaava täytäntöönpano: Jotta SEL-opetussuunnitelmalla on käytännön vaikutuksia, se on suunniteltava ja pantava täytäntöön hyvin. Siihen on tarjottava riittävästi koulutusta, resursseja ja tukea, ja koko kouluyhteisö on otettava aktiivisesti mukaan sen toteuttamiseen.
  • Mukauttaminen paikallisiin oloihin: Toimenpiteissä on otettava huomioon koulujen kulttuuriset olosuhteet sekä oppilaiden kiinnostuksen kohteet ja tarpeet siten, että siinä kuullaan itse oppilaita ja että he ovat osallisina suunnittelussa.

 

Päätelmät

 

Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevat huolestuttavat tilastot ja yhtäpitävä näyttö SEL-lähestymistavan myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiin ja nuorten kriittisissä elämänvaiheissa puhkeavien mielenterveysongelmien ehkäisyyn korostavat tarvetta uudistaa koulujärjestelmää niin, että se vastaa COVIDin jälkeisen 2000-luvun todellisuutta ja haasteita. Hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen koko koulun laajuisen, järjestelmällisen lähestymistavan puitteissa on saatava yhdeksi opetuksen ensisijaisista tavoitteista.

 

Carmel Cefai, PhD (Lond), FBPS, on psykologian professori ja johtaja Maltan yliopiston resilienssin ja sosioemotionaalisen terveyden keskuksessa. Hän on tutkinut laajasti sosioemotionaalisten taitojen kehittämiseen ja resilienssiin liittyviä kysymyksiä ja julkaissut aiheesta paljon. Hän aloitti uransa opettajana.

 

References

 

Cefai, C., Bartolo, P., Cavioni, V., & Downes, P. (2018). Strengthening social andemotional education as a key curricular area across the EU: A review of theinternational evidence. NESET Report. Luxembourg: Publications Office of the European Union.

 

Durlak, J. A.; Weissberg, R. P.; Dymnicki, A. B.; Taylor, R. D. (2011). The impact of enhancing students’ social and emotional learning: A meta-analysis of school-based universal interventions. Child Development, 82 (1), 474-501.

 

Goldberg, J. M., Sklad, M., Elfrink, T. R., Schreurs, K. M. G., Bohlmeijer, E. T. and Clarke, A. M. (2019). Effectiveness of interventions adopting a whole school approach to enhancing social and emotional development: a meta-analysis. European Journal of Psychology of Education, 34(4), 755–782.

 

OECD (2021) Beyond Academic Learning.

 

UNICEF and the European Union (2021) Our Europe, Our Rights, Our Future.

 

WHO Regional Office for Europe (2018). Adolescent mental health in the European Region.

 

WHO Regional Office for Europe (2020). Spotlight on adolescent health and well-being. Findings from the 2017/2018 Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) survey in Europe and Canada International report

 

Additional information

  • Education type:
    School Education
  • Target audience:
    Head Teacher / Principal
    School Psychologist
    Student Teacher
    Teacher
    Teacher Educator
  • Target audience ISCED:
    Primary education (ISCED 1)
    Lower secondary education (ISCED 2)
    Upper secondary education (ISCED 3)