Mentoroinnilla tarkoitetaan yleensä prosessia, jossa kokenut henkilö eli mentori auttaa toista henkilöä eli mentoroitavaa kehittämään tiettyjä taitoja ja tietoja, jotka edistävät mentoroitavan ammatillista ja henkilökohtaista kasvua. Koulun tasolla oppilaille on tarjolla mentorointimahdollisuuksia, joissa keskitytään yleensä koulumenestykseen ja sosiaalis-emotionaaliseen tukeen, ja opettajille esimerkiksi peruskoulutuksen tai jatkuvan ammatillisen kehittymisen ohjelmien yhteydessä.

Koulutusalan sidosryhmät miettivät jatkuvasti, miten kouluja voitaisiin parantaa. Tässä artikkelissa José Luís Muñoz Moreno Barcelonan autonomisesta yliopistosta pohtii koulujen ja lähiyhteisöjen yhteistyön merkitystä tässä prosessissa.

Professori Paul Downes, Dublin City Universityn kasvatustieteiden tiedekunnassa sijaitsevan koulutuksen tasa-arvoa tutkivan keskuksen johtaja, kertoi hiljattain ajatuksiaan Euroopan komission Tie koulumenestykseen -aloitteesta ja sitä koskevasta ehdotuksesta neuvoston suositukseksi. Asiakirjassa esitetään toimia, joilla voitaisiin puuttua koulunkäynnin keskeyttämiseen ja perustaitojen heikkoihin oppimistuloksiin.

Pandemian psykologiset vaikutukset ovat korostaneet tarvetta luoda tähänastista välittävämpi ja myötätuntoisempi koulujärjestelmä, joka tukee lasten ja nuorten sosiaalisia ja emotionaalisia tarpeita. Tässä artikkelissa Carmel Cefai Maltan yliopistosta selvittää, miten ongelmaan voidaan puuttua.

Inkluusiota edistävien koulujärjestelmien kehittämistä pidetään yhä useammin välttämättömänä mutta myös haasteena kaikkialla Euroopassa. Nykykäsityksissä inklusiivinen opetus nähdään organisatorisena perusperiaatteena, joka on pohjana koulun rakenteille ja prosesseille. Inklusiivinen opetus antaa kaikille oppijoille yhtäläiset oppimismahdollisuudet koulutusoikeuksiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti (Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus, 2018a).

Monilla koulukirjastoilla on tärkeä rooli lukutaidon ja uusien pedagogisten käytäntöjen edistämisessä.

Tässä artikkelissa Dr Martyn Rawson kertoo, miten teatteriklovneria voi auttaa opettajia päästämään irti estoista ja olemaan läsnä nykyhetkessä steinerkasvatuksen tutkimukseen ja käytäntöön perustuen.

Tässä haastattelussa fysiikan tutkija ja Pariisin-Saclayn yliopiston professori Julien Bobroff esittelee, miten älypuhelinten kaltaisia edullisia välineitä voidaan käyttää luonnontieteiden opettamiseen entistä kiinnostavammalla tavalla.

Tässä artikkelissa Dr Daithí Kearney kertoo kokemuksestaan musiikin lehtorina ja siitä, miten STEAM (lyhenne tulee englannin sanoista Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) on vaikuttanut hänen opetusmenetelmiinsä.

Miten tekoäly vaikuttaa opetukseen ja mitkä ovat keskeisiä näkökohtia opetusalan ammattilaisille? Opettajana ja konsulttina toimivan Marco Nevesin haastattelusta kuulet lisää.